Vitsi, kun meillä on äipän kans ollut kiirus! Ei olla ehditty kuulumisiakaan kertoa. No, nyt joka tapauksessa oltiin viikonloppuna Rengossa sukuloimassa. Mun veljeni Topikin oli paikalla. Meillä pojilla riitti kyllä tekemistä. Painittiin, tangottiin ja muuten vaan riehuttiin. Nasta-mamman huumori ei välillä oikein riittänyt, kun käytiin kisailuja liian lähellä. Siellä oli muitakin kauniita valkoisia: Rikka-neiti ja Lara-neiti. Tässä mä oon tangoa taivuttamassa velipojan kanssa:

Tässä mä ja mun sukulaisia ja muita kauniita valkovoittoisia:

Sunnuntaina sitten äippä pommin tipautti. Herätti mut aivan liian aikaisin ja sitten Anne otti ne inhat nyppimistouhut esille ja kyni mun rintakarvat ja mikä kamalinta iski ne myös mun persuksiin. Mikä nöyryytys! Onneksi muuten jätti sittenmut rauhaan, kun äippä oli mua niitten inhokkien kans jo aiemmin muualta käsitellyt. Sen jälkeen mut ja Topi kiikutettiin autoon. Siellä me pojat sitten yhdessä ihmeteltiin, että mihis nyt ollaan menossa. Just kun saatiin unesta kiinni, ne taas kiskoi meidät ulos autosta ja teki meille ilmoituksen. Meidät raavaat karjut viedään missikisoihin. Voi jösses, jos kaverit kotona kuulis... Voisin sanoa hyvästit kaikelle vaikutusvallalle, mitä kaltaiseni suuri persoona on Pohjanmaan koirien keskuudessa saanut. Me kyllä sitten Topin kans todettiin, että vahemmällä päästään, jos ollaan koiriksi. Aikansa kun oltiin juostu ja seisoskeltu ja se täti oli kopeloinut meidät, todettiin että mä oon ykkösuros ja Topi kakkonen.

Tässä mä nyt sitten seison:

Ja tässä me ollaan Topin kans, kun kaikki käpäilyt oli ohi. Mä olin kyllä tässä jo sitä mieltä, että NAMI TÄNNE! :

Se kopeloiva täti oli kirjoittanut musta jonkun lapunki, jossa sanottiin:

Kookas, hieman pitkä ja kevyt kuono. Hyvät korvat. Hyvä kaula. Niukat etukulmaukset. Kantaa häntänsä liikkeessä oikein. Hieman avoin karva. Hyvä luonne. Likkuu ok.

(Mä oon tosta itse sitä mieltä, että kokoa pitää olla ja kuono on nuuskimista varten. Korvat ovat valikoivat, päättävät itse mitä haluavat kuulla. Kaula on sitä varten, että pää pysyy mukana. Kulmaukset on joku ihme juttu, johon mun käsityskykyni ei riitä. Häntää kannetaan mielialan mukaan, mutta aina se on persuksissa kiinni. Karva on sellainen juttu, että kovasti ihmettelen sitä, että mussa edes on muutama karva äipän nyppimisjuttujen jäljiltä. Luonne on mitä mainioin, ystävällisin jne. Ja liikun miten lystään, joskus lujempaa, joskus hiljempaa ja joskus en suostu edes likkumaan!)

Äippä tuossa sitten tylysti ilmoitti, että lauantaina pitäis taas mennä Seinäjoelle missikisoihin....Toivotaan, ettei tieto leviä kavereitten korviin. Siellä ne sitten olis varmaan kehän laidalla mulle naureskelemassa ja kyllä hävettäis!