Tänään tipahti taas numerolappu postilaatikkoon. Äippä selitti mulle, että ollaan menossa Keuruulle ryhmikseen. Mä kattelin sitä vähän hämilläni, että mihin?? Sitten se selitti mulle, että se on sellainen kopelointipäivä. Vähän meitä taas jänskättää, kun siellä on joku Mattilan setä mua tutkimassa. Kuulemma himpun tiukka setä onkin. Tiedäpä tuota. Me taas lähdetään täältä Pohjanmaalta asenteella meni-miten meni. Hienoahan se olis, jos ei hylsyä meille anna. Meitä pastoreita on taas tulossa iso sakki, peräti 28 kpl. Se on paljon kuulemma ryhmikseen. Äippä teki mulle selväksi, etten tällä kertaa saa sitten merkkailla kenenkään hemaisevan tytsyn boxia, niinku tein siellä Suomen Turkissa. Se on vieläkin hämillään ja pyytelee anteeksi mun pikaista koipeani! Oppipahan tuo äippä-hituri vahtimaan mun pistoliani paremmin....

Tässä mä oon konttorissa pöydällä harkkaamassa seisoskelua...